Tällaista on meriliikenne Itämerellä

Meriliikenteen määrä juuri Itämerellä on valtava ja se onkin yksi eniten liikennöidyistä meristä maailmassa. Noin 2000 rahtilaivaa on merellä koko ajan, joko satamassa tai liikennöimässä vesillä. Lisäksi merellä kulkee mittava määrä matkustajalaivoja, joiden kuljetuksessa saattaa monesti matkustajien lisäksi olla muutakin tavaraa. Meriliikenne luonnollisesti vaikuttaa myös ilmastoomme siinä missä kaikki muukin liikenne eikä sen vaikutuksia voi täysin sivuuttaa, vaikka se onkin ilmastoystävällisimpiä tapoja kuljettaa rahtia.

Millaisia ympäristövaikutuksia meriliikenteellä on?

Rahdin kuljettaminen meriteitse tosiaan on tämän hetkisistä vaihtoehdoista ympäristöystävällisin, mikä vaikuttaakin varmasti omalta osaltaan siihen, että noin 90 prosenttia kaikesta maailmankaupasta kulkee meren kautta. Väestön kasvamisen myötä monien tuotteiden, raaka-aineiden ja puolivalmisteiden kysyntä on kuitenkin lisääntynyt räjähdysmäisesti, minkä seurauksena luonnollisesti myös tarve rahdin kuljetukselle on kasvanut.

Verrattuna esimerkiksi lentokoneiden aiheuttamiin päästöihin, ovat merenkulun aiheuttamat vaikutukset huomattavan pieniä. Tästä huolimatta myös merenkulku aiheuttaa haitallisia päästöjä sekä ilmaan että mereen. Itämeri on tiedetysti erittäin rehevöitynyt, mihin on kyllä monia muitakin syitä, mutta myös meriliikenne on yhtenä suurena syyllisenä Itämereen ajautuvaan valtavaan typen määrään.Typpi on fosforin ohessa todella suuri syy meren rehevöitymiselle.

Päästöjen lisäksi merenkulku voi aiheuttaa myös erilaista roskaamista ja melua, mitkä omalta osaltaan vaikuttavat myös esimerkiksi meren ekosysteemiin. Sitä uhkaa toisaalta myös juuri rehevöityminen, jonka myötä monet Itämeren pohjassa sijaitsevat alueet ovat tänä päivänä täysin vailla elämää. Itämeri on koti myös esimerkiksi sellaisille lajeille kuin sinisimpukka, rakkolevä ja meriajokas, jotka toimivat monien muiden lajien kasvualustan tarjoajina. Kun nämä lajit ovat uhassa vähentyä tai mahdollisesti jopa kadota kokonaan, voivat seuraamukset olla pitkällä tähtäimellä hyvinkin tuhoisat. Tässä vaiheessa ympäristövaikutuksiin vaikutetaan sekä kansainvälisillä että alueellisilla sopimuksilla ja lainsäädännöillä.

Tällaisia määräyksiä meriliikenteen on noudatettava

Noudatettavat määräykset vaihtelevat hieman sen mukaan, onko liikennöivä alus rahtilaiva vai matkustajalaiva. Rahtilaivat saavat esimerkiksi vapauttaa käymälävetensä mereen, olivat ne sitten käsiteltyjä tai käsittelemättömiä, kunhan tämä tapahtuu riittävän kaukana rannasta. Matkustajalaivojen tapauksessa käymäläveden taas saa vapauttaa Itämereen vain siinä tilanteessa, jos ne on käsitelty käsittelylaitoksella niin että kolibakteeri ja suurin osa aiemmin mainitusta fosforista ja typestä on poistettu. Satamissa on myös vastaanottolaitteistoja käymälävesiä varten.

Molemman tyyppisten alusten kohdalla on sallittua laskea Itämereen esimerkiksi ruokajätettä silloin, kun se on kunnolla hienonnettua taikka harmaata vettä, eli pesukoneista, suihkuista ja keittiöistä tulevaa talousvettä. Myöskään rahtialuksilla pesusta syntyviä jätevesiä, jotka ovat lastiperäisiä, ei olla kielletty vapauttamasta mereen.

Säädökset eivät siis tässä vaiheessa ole ihanteellisella mallilla ympäristöystävällistä merenkulkua ajatellen, vaikka suuria harppauksia asian eteen onkin jo viimeisimpinä vuosina tehty. Lähivuosina muun muassa mikromuovit ovat nousseet suureksi kansainväliseksi ongelmaksi ja niitä vapautuu Itämereenkin paljon.