Yle on uutisoinut kuinka Pullervo norpan pikkuserkku on pulassa, sillä yli puolet Suomenlahden norpista kuolivat todella yllättäen ja siitä syystä Pullervo norpan pikkuserkulla on hätä!
Itämerennorppa
Suomen merialuueella uiskenteleva Itämerennorppa on yksi maailman pienimmistä hyljelajeista. Laji on niin pieni, että niiden hyvinvoinnin varalle on järjestetty monenlaisia keräyksiä. Yksi suurimmista keräysksien järjestäjistä on WWF, joka on kerännyt aivan huiman määrän suojellakseen Itämerennorppia.
Vielä 1900 -luvun alkupuolella Itämeressä oli muutama satatuhatta norppaa, mutta kannat kuitenkin romahtivat yllättäen. Tähän romahdukseen johti tapporahan siivittämän metsästyksen ja ympäristömyrkkyjen aiheuttamien lisääntymishäiriöiden vuoksi. Nykyään on arvioitu, että Itämeren norppia olisi 20 000 yksilöä. Nämä norppakannat ovat hyvin pieniä ja uhanalaisia. Norppia on saanut metsästää pyyntiluvalla vuoteen 1988 asti, jonka jälkeen norpat rauhoitettiin täysin.
Joukkokuolema vei puolet norpista
Uusimman tiedon mukaan 31. toukokuuta julkaistun Ylen uutisen mukaan Suomenlahdella on ainoastaan 100-200 Itämerennorppaa. Suurinosa kyseisestä norppa lajista elää Perämerellä. Ympäristö järjestö WWF on vaatinut samanlaista suojelu- ja tutkimusohjelmaa kuin saimaannorpalla myös Itämerennorpalle, suojellakseen heidän tulevaisuuden.
Itämerennorppaa ei ole koskaan suojeltu, sillä maa- ja metsätalousministeriö ei ole siihen suostunut, sillä se on heidän tutkijan mukaan hyvin epärealistinen ajatus. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan norppakanta kasvaa pyynnistä huolimatta 1000 – 2000 yksilöä joka vuosi.
Pulassa olevat 100 – 200 itämerennorppaa elääkin nykyään pääasiassa eteläisillä alueilla. Itämeren suojelukomissio on jakanut Itämerennorpat Pohjanlahden, Suomenlahden, Riianlahden ja Saaristomeren kantoihin. Sateliitti seurannan perusteella on tehty päätelmiä, että norpat liikkuvat Itämeressä laajoilla alueilla Pohjanlahdella.
Tässä tutkimuksessa seurattiin siis 30 norppaa. Yksikään näistä norpista ei kuitenkaan siirtynyt Suomenlahdelle eikä Suomenlahdella asuvia norppia myöskään ole pannoitettu, jotta niitä voitaisiin seurata. Hylkeitä on kuitenkin tähän mennessä seurattu niin vähän, että on todella vaikea sanoa niiden liikkumisesta ja tekemisistä. Hoitosuunnitelmassa on kuitenkin esitetty, että eri kantoja ja niiden eroavaisuuksia alettaisiin seuraaman entistä tarkemmin, jotta voitaisiin saada lisää tietoon niiden oloista sekä eroavaisuuksista.
Toivotaan, että myös itämerennorpat saisivat hyvät oltavat kunnolliseen terveeseen elämään!