Tämänkertainen kirjoituksemme käsittelee muuttoa majakkaan, mutta tietenkin myös Itämerta ja sen koko olemusta. Majakkaan muutto oli meillä ollut jo kauan haaveissa, mutta myytäviä tai vuokrattavia majakoita ei juurikaan ole tarjolla. Etsimmekin itsellemme sopivaa kohdetta viitisen vuotta ja juuri kun olimme päättäneet että ehkä asuinpaikkamme voisi olla myös vanha maalaistalo…majakka löytyi.
Moni saattaa vilpittömästi ihmetellä miksi joku haluaa asua majakassa? Villi meri ympärillä, yksinäisyys talvella, lukuisat rappuset ja tietenkin remontti joka meillä olisi majakassa edessä. Kumma kyllä mikään edellä mainituista ei pelottanut meitä, vaan olimme enemmän kuin innoissamme koko valtavasta projektista. Tosin, emme tässä vaiheessa vielä tienneet minkälainen ja miten mittava prokekti olisi kyseessä.
Muutimme Huhtikuun alkupuolella, tarkemmin sanottuna 6.4.2016 majakkaan ja täytyy sanoa että tuo päivä oli ikimuistoinen. Merentuoksu, lokkien äänet ja aurinko joka yritti tarmokkaasti tulla esiin pilviriekaleiden välistä. Kaikeksi onneksi meillä ei ollut paljon tavaroita, vain matkalaukkuja ja muutama muu esine. Olimme tarkoituksella myyneet kaiken entisen, sillä halusimme aloittaa alusta ja hankkia majakkaan sinne sopivat ja sen tunnelmaa henkivät kalusteet.
Ensimmäisenä yönä nousi merelle syysmyrsky jonkalaista emme olleet koskaan ennen kokeneet. Meri vaahtosi, aallot pauhasivat ja tuuli ulvoi lyöden vasten majakan kivisiä seiniä. Sisällä oli kuitenkin kodikasta ja lämmintä, sillä olimme muuttaneet vain yhteen huoneeseen ja kaikeksi onneksemme siellä oli kamiina joka lämmitti ihanasti. Vaikka tunnelma sisällä olikin ihana ja kotoinen, niin voimakas myrsky pelotti ja samalla ihastutti meitä kumpaakin.
Aamu valkeni rauhallisena ja meressä ei näkynyt merkkiäkään edellisöisestä myrskystä. Huomasimme että muutama ikkuna oli rikkoutunut yöllä, mutta ne eivät onneksi sijainneet asuinkerroksessamme. Majakan mukana olimme saaneet itsellemme myös pienen puisen veneen ja sillä päätimme suunnata mannerta ja kauppaa kohti. Tuuli pörrötti hiuksia ja sen suolainen maku tuntui iholla virkistävänä. Tälläistä elämää me olimme halunneet ja nyt olimme keskellä sitä.