Itämeren tilanne 2014

Itämeri on edelleen yksi maailman saastuneimmista meristä. Uusien lakien myötä sen tilanne on kuitenkin viime vuosina kohentunut jonkin verran. Takapakkiakin on kuitenkin tullut.

Viime vuonna tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että kasviplankton, joka on tärkeä osa Itämeren ravintoketjua on heikentynyt ravintoarvoiltaan viimeisen 30 vuoden aikana. Myös eläinplanktonin koko on pienentynyt.

Muutoksen epäillään johtuvan rehevöitymisestä, ilmaston lämpenemistä ja ylikalastuksesta. Sinilevien lisääntymistä ja pohjien happikatoa seurataan. Viime vuonna sinilevä oli leväkatsauksen mukaan hieman runsastunut lämpimien kelien vaikutuksesta.

Itämeren tilaa tutkitaan paljon ja Suomessa sitä tutkivat Suomen ympäristökeskus, Helsingin ja Turun yliopisto seka Åbo Akadem. Yhteistyötä tehdään kansainvälisesti eri yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa.

Suomen ympäristökeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan Itämeren tilanne on edelleen huono. Pintaveden myrkylliset fosforipitoisuudet ovat kasvaneet ja huono happitilanne jatkuu pinnan alla.

Viime vuonna laittomia öljypäästöjä havaittiin valvontalennoilla ennätyksellisen vähän Itämerellä. Vuonna 2011 laittomia öljypäästöjä havaittiin 107, mutta viime vuonna vain 9. Päästöjen koko on myös pienentynyt. Vuonna 2011 päästöjen koko oli 180 litraa, mutta viime vuonna se oli pienentynyt noin 5 litraan.

Lentovalvonnan lisäksi Rajavartiolaitos ja pelastuslaitokset pyrkivät valvomaan öljypäästöjä satamissa tai rannan läheisyydessä. Valvonta näyttää toimineen, sillä yhteenlaskettujen havaintojen määrä öljypäästöistä on laskusuunnassa. Vuoden 2013 aikana Suomessa havaittiin yhteensä 50 öljypäästöä. Päästöt olivat useimmiten pieniä. Päästöihin syyllistyneille voidaan määrätä sakkoja. Joissakin tapauksissa Rajavartiolaitos on myös käynnistänyt esitutkinnan. Viime vuonna Rajavartiolaitos aloitti tutkinnan yhdeksässä tapauksessa.

Itämeren kuulumisia voi seurata itsekin Itämeren facebook – sivuilla. Sivu on kaikille avoin.

Näyttää siltä, että tietoisuus on jossain määrin vähentänyt piittaamattomuutta. Jos samanlainen asennemuutos leviää, Itämerellä on toivoa pelastumisesta. Mutta se ei tapahdu nopeasti, ja se tapahtuuko se meidän elinaikanamme riippuu paljolti myös yksilöiden valinnoista. Jos et tiedä mitä voisit tehdä Itämeren hyväksi, lue lisää artikkelista: “Miten voin auttaa Itämerta?”

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *